Te faarahi o te puhi i to oe tino
O te puhi, e orure i te mau push-ups, e mea faufau i te ao e te piha i te hohoâa. E puai te mau piâi i te mau pectoraux, te mau triceps e te mau puhi maâohi i te taâata. I te rave i te puhi i te mau taime, e aita na oe e tupu e te mau piâi, e e puai atoa i to oe mau hopo i te rima e te hohoâa.
Aferreira faâataâihia oe i te rave i te 100 puhi i te aho ! E mea rahi e te hoho’a, e no te mea e rahi to oe mau puhi. I roto i te 30 mahana, e rahi to oe mau piâi e e puai roa i te mau pahi aâe.
Te mau tuhaa o te hopo i te 100 puhi i te aho
I te mauruurua i te rave i te 100 puhi i te mau aho, e te aita na oe i te puai i to oe mau piâi, e te mauri i te hopo i te mauruurura o to oe mau piâi.
Te rave i te puhi i te mau taime e te rahi o te vae, e rahi i te mau rima, e te puai i to oe mau piâi no te rave i te puhi. Eia a te hope, ua faarahi i te mauruuru i to oe tino e te mau ora maite.
No te mau taata e oki i te hopo, eia te mea e mea ite e te mau taime e te faatiro i te puhi. Eita te mau huiraa e fanau i te te mau puhi e te te mau aau e ai i te rahi o te puhi.
Te mau haapaâoraa no te rave i te puhi i te mau taime
Te tere i te tu i te ohipa no te hia i te puhi. Eia te mau haapaâoraa:
- E mea faauto i to rima e te aita i te rima e mea tupu i te hauteur o to oe mau tau.
- E rahi to oe tau e te aita i te apu o to oe tau.
- E parauru i to oe mau rima e e faahi i te nu o te tau.
- Mai te hohoâa e e aita te i te aau ratou.
Te mau hapahapa e te te mau puhi
I te mea e rahi, eita te mau taata e pea, e mea ohie e te hapahapa i te rave i te mau puhi. Eia te mau hapahapa e te tera e rahi:
- Te faataâai i te mau uho : E mea rahi te hoho’a.
- O te upea o tahoʻa : E mea papu e te vai aroha i te niho.
- Mai te u e te aita e aita e rahi : E tayi i te haapa’oraa o to oe mau pi’i.
No te mau haapaâoraa e te mau puhi, e vai te putu no te te mau hapahapa i te puhi.

Te faarahi i to oe mau hiĂł
I te mauruuru i te hopo, e mea faufau e te tere i te haapaâoraa no te faarahi i to oe mau hiĂł. Eia te haapaâoraa i te raho i to oe mau ohipa.
E au noa e te a mai te au i ta oe mau puhi. Eia no to oe mau hiĂł, e mauruuru ia oe e eita te ohipa i tutava e te ine. E na aoa i te hianea !
Pehea e na vau i te u’ana ?
Te na vau i te hopo ua ia aita e ai au no te haapaâoraa. Eia te mau haapaâoraa:
- E mea i te mau ohipa e ai e te taata e te rahi.
- E tifa i to oe mau ohipa e te mau taata o te mau nai e te mau rau o to oe.
- EÄ« hÄura i te Ära i te e au e na oi e ia mau hia.
No te mau haapaâoraa e te mau puhi, eia te mau puhi no te Pehea e na vau i te u’ana ?.
Te faata’iraa e te piha o te hopo
Te mau mauâia e te puhi no te hopo e te mau puhi. I te mau puhi, e eita na oe e te taata e au e noho e te taata i te vevo. Te rahi o to oe mau puhi, mai te taata e te mau puhi e e ra a’e.

O vau o Lucas, e hoa faatere huru tino vau tei haapii i te pae o te ohipa tino e te ora maitai. Te here roa nei au i te ha’uti e te ora ora, e i teie nei, tei Ç vau no te tauturu ia outou i roto i ta outou tere no te faaiti’a i te tino e te ora mÇ. E fa’atahi ana’e, e tae tatou i ta outou mau opuaraa e e faaha’uti ia outou i to outou iho mau tapao!